Tekniikka on erittäin laaja osaamisala. Koulutusta on tarjolla useissa eri alakategorioissa ja ammattinimikkeitäkin todella paljon aina käytännön työtehtävistä lähtien jatkuen teoreettiselle tasolle. Teknillistä koulutusta tarjoavia oppilaitoksia on ympäri maata ja niissä on avointa koulutusta, verkkokursseja, asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia, oppisopimuskoulutusta ja työelämän tutkintoja.
Vesityökortti
Vesityökortti allasvedelle on koulutus niille, jotka tarvitsevat vesihygieniapassin työssään. Koulutuksessa tutustutaan alan lainsäädäntöön, allasveden käsittelyyn ja laitostekniikkaan. Koulutus on yhden päivän mittainen ja sen lopussa suoritetaan testi, jonka läpäisseet saavat vesihygieniapassin. Testiin voi myös osallistua ilman koulutusta, jos tuntee osaavansa alaa.
Työnjohtoon liittyviä koulutuksia
Työteknikon koulutusohjelma tarjoaa koulutusta kolmella eri osa-alueella. Tekniikan erikoisammattitutkinto antaa valmiudet monipuolisiin ja käytännön läheisiin esimiestehtäviin. Yleisaineopinnoissa keskitytään matematiikan ja fysiikan opiskeluun ja ammattiainelinjojen tarkoituksena on parantaa teknistä osaamista. Koulutus antaa valmiuksia esimiestehtäviin, erilaisten tiimien vetäjiksi, sekä erikoisasiantuntemusta. Koulutus valmentaa myös erikoisammattitutkinnon suorittamiseen, joka puolestaan antaa mahdollisuuden koko työteknikon koulutuksen suorittamiseen.
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on tarjota vaihtoehto yliopisto-opiskelulle. Ammattikorkeakouluilla on hyvät yhteydet työelämään ja usein koulutusten jälkeen opiskelijat työllistyvät varsin hyvin. Opiskelu ammattikorkeassa on huomattavasti yliopisto-opiskelua käytännön läheisempää. Perus- ja ammattiopintojen lisäksi opetuksessa on paljon työharjoittelua sekä opinnäytetyö. Opiskelu ammattikorkeakoulussa kestää 3,5 – 4 vuotta ja sen laajuus on 210 – 240 opintopistettä. Osa opinnoista on myös mahdollista suorittaa tarvittaessa ulkomailla.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylempi ammattikorkeakoulu on samanarvoinen kuin yliopistoissa tai muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu tutkinto. Tämä koulutusmuoto on tarkoitettu heille, joilla on jo AMK tai muu korkeakoulututkinto ja joilla o vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta. Opintojen laajuus on 60 – 90 opintopistettä ja painotus on opinnäytetyöllä.
Yliopistot
Yliopistotasolla teknillistä koulutusta on annettu Suomessa vuodesta 1908, jolloin perustettiin Teknillinen korkeakoulu. Opetusta teknillisellä alalla on kuitenkin annettu jo vuodesta 1894, Helsinkiin, Turkuun ja Vaasan perustetuissa teknillisissä reaalikouluissa. Vuonna 2010 Teknillinen Korkeakoulu yhdessä kahden muun yliopiston, nimittäin Taideteollisen korkeakoulun sekä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa muodosti Aalto yliopiston.
Åbo Akademi on vuodesta 1920 huolehtinut ruotsinkielisestä Diplomi-insinöörikoulutuksesta. Lisäksi tällä hetkellä teknillistä yliopistotasoista opetusta annetaan Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa sekä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.
Opiskelu yliopistossa
Kaikki seitsemän yliopistoa ovat mukana yhteisvalinnassa ja hakijan tulee ilmoittaa toivomuksensa ensisijaisesta opiskelupaikasta. Haettaessa yliopistoon pääsyvaatimuksena on ylioppilastutkinto, lisäksi usein vaaditaan osallistuminen pääsykokeeseen. Yliopistojen hakumenettelyssä painotetaan matematiikan osaamista. Jos hakijan ylioppilaskokeen pisteet eivät riitä, voi menestys pääsykokeessa vaikuttaa sisäänpääsyyn. Tällöin voi käyttää hyväkseen pääsykokeen ja yo-todistuksen pisteitä, tai pelkästään pääsykokeen pisteitä.
Ylioppilastodistuksen tuloksia pisteytetään antamalla pistemääriä eri lailla eri aineista.
- Pitkä matematiikka, joka on tärkein aine, sai arvosanasta L 7 pistettä, E 6 pistettä, M 5 pistettä jne.
- Vanha reaali antoi (ennen 2006 luettu) L= 6 pistettä ja siitä aina yksi piste vähemmän siirryttäessä alempiin arvosanoihin, ainereaali, fysiikka tai kemia, äidinkieli L= 5 pistettä jne.
- Biologia, 2. kotimainen pitkä kieli, pitkä vieraskieli L=4 pistettä jne.
- Lyhyt matematiikka, muut reaaliaineet L = 3 pistettä jne.
- 2. kotimainen kieli keskipitkänä ja lyhyt vieraskieli L = 2 pistettä ja niin edelleen.
Esimerkkinä Aalto yliopiston tarvittavia pistemääriä:
Eniten pisteitä tarvittiin bioinformaatioteknologian ja teknillisen fysiikan ja matematiikan opintoihin, vaadittava pistemäärä oli 25. Matalimmilla pisteillä oli mahdollisuus päästä opiskelemaan mm. automaatio- ja informaatioteknologiaa ja energia- ja ympäristötekniikkaa pistemäärällä 21.
Kuten havaitaan, on yo-kokeen tuloksilla huomattava merkitys yliopistoon pääsyn kannalta. Eli ahkeruus palkitaan.